Australianpaimenkoirien tokomestari

Kertun kanssa käytiin taas vähän kisailemassa. Jotenkin tuttuun tapaan oli matkalla semmonen fiilis että kotia voisi kääntyä, eiliset treenit ei niin hyvin menneet että olisi ollut varma olo lähteä kisaamaan, mutta onneksi ei kesken matkan käännytty.

Liikejärjestys oli sekoitettu, ja lähdettiin liikkeelle yksilöliikkeistä, eli juoksutarkastus tehtiin erillään. Itse tykkäsin tästä järjestelystä, kun koira sai olla hihnassa. Juoksutarkastus saatiin tehtyä, vaikka Kerttu olikin kovasti sitä mieltä että hän sukeltaa tuomarin syliin. Parempi toki näin päin, mitä viime kerralla.

Kerttu oli järjestyksessään kuudes, joten hetken aikaa saatiin odottaa vuoroamme.  Päivän rivi näytti tältä:

Zeta: 7
- Ensimmäisenä saatiin pois alta inhokkiliike. Järjestys oli s-i-m, ja kaikki vaihdot kyllä tuli suoritettua. Pisteet lähti huonosta seuraamisesta (haisteli merkkiä) ja todella hitaasta maahanmenosta (oli vielä puolittain menossa kun tein itse täyskäännöksen).

Ohjattu: 10
- Merkiltä oli lähdössä keskikapulalle, mutta onneksi sitten pelasti ja muisti että tuo vasenhan se olikin mikä piti hakea. Sivulle tuli etukautta.

Ruutu: 9
- Se löysi ruudun! Olin ihan varma ettei se sinne vahingossakaan eksy, mutta niin se vaan sieltä löytyi. Hajut ruudussa kiinnosti, siitä meni piste, mutta meni kuitenkin ekalla maahan ja loppuliike oli sievä.


Eka osa oli siinä. Sitten oli paikallaolojen vuoro.

Istuminen: 10
- Ei mitään ongelmaa.

Paikkamakuu: 10
- Ei tässäkään mitään häikkää. Alas ja sivulle omilla käskyillä, ei ennakointia.

Ja sitten oli vielä loput liikkeet.

Kaukot: 8
- Tyytyväinen pitää olla, että saatiin pisteitä eikä Kepe lähtenyt karkuun. Liikkuri liikkuroi koiran takaa, mikä on Kertulle tosi vastenmielistä. Koko ajan koira näytti siltä, että vittukutuotuleetuoltapäälle, mutta suoritti kaikki kaukot ilman lisäkäskyjä. Liikkui kuitenkin jonkun verran, kun yritti liikkurin alta pois.

Seuraaminen: 8
- Kepe teki hyvää työtä, ja tuomari sanoi että teknisesti oli kasia parempaa seuraamista, mutta itse kävelin niin oudosti ja koira piti kontaktin käteen, että otti siitä pois. Oli muuten pitkä kaavio.

Metalli: 8½
- Kapulan otto oli vähän väkinäistä (kylmä ilma, kylmä kapula), olisi voinut palauttaa paremmalla vauhdilla ja tulla suorempaa eteen.

Tunnari: 9½
- Kuulemma ihan esimerkillistä työtä kapuloilla, mutta palautus oli hinasen vino.

Luoksari: 6
- Molemmat stopit, varsinkin seisominen, valui. Pitäiskö meidän tätä ehkä treenataki? Itellenihän oli tässä vaiheessa aivan sama mitä tapahtui, koska pisteitä tuli ja se riitti siihen ekaan ykköseen.

Kokonaispistemäärä oli siis 271 pistettä, sijoitus 1/9. Ja koska kisattiin myös rotumestaruudesta, niin Kerttuhan on nyt myös australianpaimenkoirien tokomestari. :) Kisa oli tiukka, voitettiin Jenni ja Duke hurjalla kahdella pisteellä. Mutta niinhän se oli puhekin, että kun kerran sinne lähdetään niin tullaan kaksoisvoiton kanssa kotia. ;) Aussieita EVL:ssä oli yhteensä 6, ja kolme muun rotuistakin löytyi. Tuomarina oli Kelhälän Heli.

Olihan tuossa meidän suorituksessa kauneusvirheitä eikä se  ihan ihannesuoritus ollut, mutta silti aika huikeelta tuntuu, että tuo minun alle 2½-vuotias tuommoiseen suoritukseen pystyy. Se oli kisakehässä ihan rentona (alun jälkeen), eikä sitä näyttänyt yhtään haittaavan ettei palkkaa tipu. Tosi tyytyväinen olen kyllä koiraan, yhtään en voi valittaa. Tai no voin oikeestaan, koska hallinta kisakehässä ei vieläkään oikeen pelaa. Musta tuntuu, että se kunniakiekkojen tekeminen on Kertun tapa reagoida mun jännittämiseen. Jos vaikka itse lopettaisi jännittämisen, niin voisi olla että Keeps pysyisi lähellä. Toinen valittamisen arvoinen asia on se, että tuli aina etukautta sivulle, vaikka takakautta pyydettiin. Onneksi sentään sivulletulot oli suoria, eikä koira ollut 45 asteen kulmassa.

Edelliskerran ärräämisen jälkeen oli tämä onnistuminen ihan paikallaan. Tässä oon jo puolivakavissani meinannut, että pitääkö tämän kanssa siirtyä rally-tokoilemaan, jos murinat jatkuu. Nyt Kerttu oli kuitenkin ihan oma itsensä, kaikkia kohtaan kauhean avoin ja ystävällinen. Tosi hienosti käyttäytyi koko kokeen ajan.

Valiokellon käynnistymistä ei kuitenkaan kauaa keretä juhlia, seuraavat kisat hengittää jo niskaan. Mutta jeejee, one down, two to go!